Mansikoita, muffinsseja ja muistikirjoja

Äiti lahjoitti parvekkeelleni pari mansikantainta alummasta kesästä. Ensimmäiseksi yllätykseksi taimet pysyivät hengissä kukkimiseen saakka. Toiseksi yllätykseksi olin kova siittäjä ja onnistuin pölyttämään mansikoiden kukkaset siveltimellä ristiin keskenään. Kolmanneksi yllätykseksi saatavilla oli yhteensä neljä (4!) kappaletta mansikoita omalta parvekkeelta yks-kaks. Hyviä oli.

Ensimmäinen meni parempiin suihin ennen kuvan ottoa.

Taannoin tuli törmättyä internetin ihmemaassa pariin kutkuttavaan leivontareseptiin. Ensimmäinen niistä oli cola-kakku. Cola-kakkua oli tehtävä vain pieni testikaakku, sillä internetin kommentit kertoivat se jakavan mielipiteitä... ja niin se jakoikin. Suurin osa, tai itseasiassa kaikki paitsi näppiksenhakkaaja itse oli sitä mieltä, että hyvää on, jatkoon. Ei sillä, maku oli kyllä ihan jeba, makeaa ja kermaisaa. Mutta. Yli-kaiken suklaan rakastajana harhaanjohtavasti ruskea, lupaava väri, herätti toivon suklaisesta herkusta, ja tämän kuvitelman ansiosta colan mieto maku jätti toivomisen varaa. Ei jatkoon. Valitettavasti kuvaa torttusesta ei otettu, mutta resepti on täältä.

Toinen kutkutus olivat donitsimuffinssit. Niiden tekeminen lykkääntyi muskottipähkinäjauheen puuttumisen takia, mutta viimepäivinä näitä on viimein saanut maistella. Herkkuja. Donitsimuffinssien juju on rakenne + muskotti&kaneli. Rakenne ei vastaa tavallisia muffinsseja eikä useimpia kaupan donitsejakaan. Ystävät kuvasivat sitä pullamaiseksi, mutta kosteaksi. Jokseenkin raskaita, mutta parhautta kahvin/teen/muun juoman keralla. Koristeluna testierässä simppelisti kanelisokeri. Nom. Resepti täältä.

Sori vaan ulkoilevat naapurit, ette saaneet blogi-famea tänään, kun näytte niin epäselvinä.

Melkoinen tovi sitten tuli näytettyä kirjankansi vaiheessa. Nyt kirjat ovat tulleet sitomosta ja päätyneet oikeisiin käsiin. Pingviinit niistä tykkäävälle ystävälle ja Shirokuma Cafe -inspiroitunut luonnoskirja itselle.

Ja lopuksi ja viimeksi kotileijonan arki on näillä helteillä ollut 97% ajasta seuraavanlaista:

Loput prosentit on makoilua kengissä, nappulain napostelua tai sängyssä nukkumista. Kelpaa!

Mökkimakusteluja

Mökillä on tullut käytyä tänä kesänä aika harvoin, eri syistä. Mökillä löytyy kuitenkin aina jotain kuvattavaa ja tunnelma on erilainen kuin missään muualla. Taannoin käytiin äidin seurana mökillä Mielenvikaisen Kahvinkeittimen Omistajan kanssa.

Elävä erämaa ja muita mielikuvituksen lentoja.

Mökkireissu oli pienessä skaalassa historiallinen, koska tuli päädyttyä uimaan. Yleensä tapanani ei ole uida järvissä useiden seikkojen takia, ylinnä siksi, että a) ennen uimista palelee, b) uidessa palelee ja c) uinnin jälkeen se vasta paleleekin. Terveisin mieluusti yli 30 astetta lämpöä kiitos.

Haukihan se siellä!

Mökillä on aiemmin kasvanut paljon ahomansikkaa. Nykyään metsä on kasvanut ilmeisesti sen vaiheen yli, mutta pihan puolelta mansikoita voi vielä löytää.

nams mans!

Kaikkein eniten mökkeilystä nauttii ehkä porukoiden ragdoll. Varsin hidasliikkeinen ja löysä herra pääsee näyttämään kyntensä hiirien pyytäjänä, vaikka päästääkin ne useimmiten karkuun tahallaan tai tahattomasti. Jos vaan vielä joku päivä tajuaisi, että mökille päästäkseen on vaan istuttava se automatka eikä neitimäinen naukuminen yhäkään lyhennä etappia.

Mökkileijona.

Että sellasia lämpimiä ja löysiä kesänviettoja. Vinkkinä, jos haluaa itsestään urpon omakuvan mahdollisimman monella kaksoisleualla, kannattaa asettua riippukeinuun. Bonuksena päänsä saa näyttämään tosi pieneltä ja käsivarren suurelta, kun valitsee kuvakulman tarkoin. :D

Kaksoisleukageneraattorissa.